Vuorten ja luolien Suomessa – Äitsaaren Kylät ry

Jylhät kalliot ja luolastot muodostavat Suomen luonnossa oman historiansa. Nykyään maisema ja luotokohteena olevat kalliot ja kivimuodostelmat ovat entisaikoina tarjonneet suojan esimerkiksi sodan tai luonnon olosuhteita vastaan. Useasti luolat on muodostuneet luonnonvoimien puristuksissa, esimerkiksi veden ja jään myötävaikutuksella. Suomessa luolaksi lasketaan maaperään tai kallioperään muodostuneet onkalot, kuopat tms. tai kallion kielekkeen alle muodostuneet lipat, joihin ihminen voi leiriytyä.

Kellervuoren luolaa on käytetty huonoina aikoina väestön pakopaikkana, jolloin luolan aukot ovat olleet hirsistä umpeen rakennetut. Luolassa on pieni joukko pystynyt majailemaan pitkiäkin aikoja vainolaisia karussa. Samantyyppisiä piilopaikkoja on lähiseutuvilla muitakin, esimerkiksi Rautjärven puolella Linnavuori. Linnavuoren kallio ja kivimuodostelmaa on nimitetty useasti Pirunkirkoksi. Holvimaisen ja karun muotonsa takia. Rautjärvellä oleva Pirunkirkko on toiminut Isovihan aikaisena suojapaikkana

Isoviha oli suuren Pohjan sodan (1700–1721) aikainen Venäjän miehitys Suomessa vuosina 1713–1721. Se päättyi Uudenkaupungin rauhaan. Isoviha-nimitys on syntynyt vasta myöhemmin historioitsijoiden teksteissä – aikalaislähteissä siitä käytetään nimitystä venäläisen ylivallan aika.

Lähde: Tieteentermipankki

Vieraile Linnavuoren pirunkirkolla Rautjärvellä. Klikkaa ajo-ohje kompassista

Rajamerkit Uudenkaupungin rauhan 1721 rajapaikka ja rajamerkit 1722 Haukkavuorella. Valtakunnan raja on kautta vuosisatojen kulkenut näiden seutujen halki, tiedossa olevan historian mukaan ainakin neljä kertaa. Vanhan Ruotsin ja Novgorodin ensimmäinen virallinen raja määriteltiin Pähkinäsaaressa vuonna 1323 ja sen linja noudatti kaakosta alkaen maastoa Pajarin Pitkäjärvi – Ylimmäinen – Laikkolammet – Torsansalon tienvarren rajamerkki – Pallaitniemi – Torsanvuori – Haukkavuori. Samaa linjaa ovat Rautjärven kohdalla noudattaneet myös Täyssinän (1595) ja Uudenkaupungin (1721) rauhan rajat. Torsanvuoressa ja Haukkavuoressa nähtävissä olevat vuosiluvut sekä rajan suuntaa osoittavat merkit ja valtakunnan tunnukset ovat Uudenkaupungin rauhan perua rajankäyntivuodelta 1722. Haukkavuoren laella kallioon on hakattuna Uudenkaupungin rauhan (1721) rajapyykki. Kalliossa erottuu rajaviiva, jonka itäpuolella on tähti ja länsipuolelle kruunu sekä vuosiluku 1722. Samaa linjausta noudattivat jo Pähkinäsaaren (1323) ja Täyssinän (1595) rajat mutta niistä ei kalliossa ole merkintää. Kuvat: Pasi Viinanen. Teksti Ruokolahden matkailu ja Pasi Viinanen

Haukavuori maamerkki Ruokolahden ja Rautjärven rajalla

Sarajärven Haukkavuori on Ruokolahden ja koko Etelä-Karjalan korkein paikka. Se kohoaa noin 80 metrin korkeuteen Sarajärven pinnasta.

Haukkavuori on historiallinen maisema- ja luontokohde Ruokolahden ja Rautjärven rajalla Etelä-Karjalassa. 171 metriä korkeana se on maakuntansa korkein piste. Äkkijyrkkää pudotusta alla kimmeltävälle Sarajärvelle on peräti 80 metriä. Vuorelta avautuu upea näkymä järven ja sen metsäisten rantojen yli. Haukkavuoren omistaa Suomen Kulttuuriperinnön säätiö.
Arvokas luontokohde
Haukkavuori on kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään arvokasta ympäristöä, se onkin yksi Kaakkois-Suomen Natura-kohteista.
Lintuja ja lehtomaista kasvillisuutta
Vuoren lehtomaisella etelärinteellä kasvaa runsaasti kieloa, kevätlinnunhernettä ja lehtokuusamaa. Vanhoja haapoja ja koivuja kasvavalla rinnealueella on tavattu pesivänä muun muassa harmaapäätikka ja harvinainen valkoselkätikka. Kallioseinämien kielekkeillä ovat puolestaan aika ajoin pesineet sekä huuhkaja että korppi.
Historiallinen rajapyykki
Haukkavuori on myös historiallinen maamerkki. Sen kautta ovat kulkeneet Pähkinäsaaren (1323), Täyssinän (1595) ja Uudenkaupungin (1721) rauhojen rajat. Haukkavuoren kallioon hakatut rajamerkit ovat Uudenkaupungin rauhan aikaisia.

Haukkavuori tunnetaan näköalapaikkana, jonka maisemat kirvoittavat kokijassaan kansallisromanttisia tunteita. Näköalapaikalle pääsee tieltä Rautjärven puolelta pienen patikkamatkan jälkeen. Rautjärven kunnan ylläpitämä opastettu luontopolku (noin 800 m) vie parkkipaikalta Haukkavuoren huipulle. Polku on hyväkuntoinen, mutta jyrkkä.

Haukkavuoren luonnon monimuotoisuus on edustavaa. Suomen Kulttuuriperinnön Säätiön omistama, maa-aineslain nojalla suojeltu alue on osa suurempaa Natura 2000 -aluetta. Alueen luonto on osin lehtomaista.

Ajo ohjeet Haukkavuorelle( klikkaa kompassia alla)