Perimätiedon mukaan Terävälässä asuneen perheen poika 1800- luvun loppupuolella riiasi erään toisen pojan kanssa samaa morsianta. Heille tuli riita morsiamesta. Terävälässä asuva poika oli tyrkännyt kilpakosijan kalliolta alas syösten hänet surman suuhun ikävin seurauksin. Näin Terävälän pojasta tuli murhamies.
Kuuntele ja lue tarinaa Korosniemestä ja historiallisista asuinpaikoista kivikauden pohjolassa.
Teksti: Minna Kähtävä-Marttinen Ääniraidan lukija: Päivi Kosunen
Lue lisää: Taitavat naiset toivat kivikauden Suomeen uuden kulttuurin idästä ”Asutus keskittyi hiekkarannoille veden läheisyyteen. Vesistöt olivat tärkeitä kulkureittejä ja ne tarjosivat myös mahdollisuuksia ravinnon hankkimiseen. Yleensä kivikauden tärkeimpiä ravinnonlähteitä olivat kalat sekä hylje, majava, hirvi ja peura. Korosniemestä on löytynyt palaneita luunsiruja, jotka ovat muinaisen ihmisen aterian jäänteitä. Selkein asutusvaihe ajoittuu 6000 vuoden taakse tyypillisen kampakeramiikan aikaan (4000 – 3500 eKr.). Tutkimuksissa asuinpaikoilta on löytynyt saviastioiden paloja, kiviesineen katkelma sekä kivi-iskoksia, joita on syntynyt esineitä valmistettaessa. Asuinpaikat on rauhoitettu muinaismuistolain perusteella. Rauhoitettuihin muinaisjäännöksiin ei saa kajota. Suojelun tarkoituksena on säilyttää kohteiden sisältämä ainutkertainen tieto. ”
Lue keramiikan kehityksestä lisää klikkaamalla tästä
