Picea abies
- Spruce (E)
- Gran (S)
- Fichte (D)
- le sapin (F)
Kuusi on metsäpuista viimeisin tulokas jääkauden jälkeen.
Levinneisyys
Kuusi kasvaa Pohjois-Euroopan havumetsävyöhykkeellä. Kuusi viihtyy lähes koko Suomessa. Ainoat alueet, joilla Suomessa ei kasva kuusta ovat havupuurajan yläpuoliset tunturit. Se on toiseksi yleisin puulaji metsissämme, noin 36 % puustosta on kuusta.
KASVUPAIKKA
- Kuusi kaipaa varjoisaa kasvupaikkaa ja on nuorena hallanarka laji.
- Kasvupaikaksi sopii tuore ja runsasravinteinen mustikkatyypin kangasmetsä tai lehto.
- Se on altis kuivuuden, myrskyjen, ilmansaasteiden ja lahon aiheuttamille vaurioille.
- Kuusi kasvaa hyvälaatuiseksi puuraaka-aineeksi köyhällä kasvupaikalla riittävän tiheässä, jolloin kuusen runkoon syntyy vähemmän oksia.
Kasvutapa
- Kuusi on ainavihanta puu, jonka latvus on leveähkö ja kartiomainen.
- Kuusi saattaa kasvaa jopa 40 metriä pitkäksi ja jopa metrin paksuiseksi. Sen runko on harmaa tai ruskea sekä pinnaltaan karhea.
- Laadukkaan kuusen runko on suora, haaraton ja tyvestä karsiutunut tai ohut oksainen. Rungon pitää olla sileä eikä siinä saa olla pihkavuotoja.
- Laadukkaan tyvitukin paksuus on rinnankorkeudelta vähintään 30 cm.
- Juuristo on melko pinnallinen, minkä vuoksi kuusikot ovat alttiita myrskytuhoille.
- Suomalaisella kuusella on useita alalajeja, kuten Pohjois-Suomessa elävä siperiankuusi (Picea abies subsp. obovata), jonka latvus on kapeampi kuin tavallisella kuusella.
Puuaineksen ominaisuuksista
- Kuusen puuaines on vaaleaa eikä kellertävä sydänpuu erotu selvästi mannosta.
- Kuusi on suorasyistä, vähemmän taipuisaa.
- Puuaines kutistuu kuivuessaan hieman, mutta vääntyy ja kieroutuu enemmän kuin mänty. Ohutlustoinen puu on kovempaa ja kutistuu vähemmän.
- Se halkeaa helposti, mutta kestää kosteuden vaihtelua hyvin.
- Puusepänteollisuudessa kuusen huonoja puolia ovat sen oksaisuus ja pihkaaminen.
- A-luokkaisen kuusen puuaines on parhaimmillaan akustisten soittimien raaka-ainetta. Tällöin se on kasvanut karussa kangasmaastossa, jolloin vuosilustot ovat ohuita ja tasapaksuisia.
- Ilmakuivan sahatavaran paino 300- 480 kg/m3.
A-luokkaisen kuusen puuaines on väriltään tasaista. Sen tulee olla sileäpintaista ja kyhmytöntä. Vuosilustojen paksuus saa enimmillään olla 3 mm.
- B-luokan kuusessa on enemmän oksia ja se on nopeakasvuisempaa. Siitä valmistetaankin liimalevyä, huonekaluja ja lautoja.
- C-luokan kuusta ei tavallisesti käytetä puusepänteollisuudessa. Siitä tehdään hirsi- ja rakennustarvikkeita.
Käyttö
- Kuusesta valmistetaan; huonekaluja, ovia ja ikkunoita ym. rakennustarvikkeita.
- Sitä käytetään myös pakkausteollisuuden ja vanerin raaka-aineeksi
- Laadukkaasta kuusesta valmistetaan myös soittimia, mm. viuluja
- Kuusi on hyvää pitkäkuituista paperinvalmistuksen raaka-ainetta, sekä erilaisten kemiallisten tuotteiden raaka-aine, kuten esim. keinokuidut(viskoosi).
- Entisaikojen käyttötarkoituksia: puuhiili, kattopaanut, parkitseminen, soittimet, aidakset, lattiat, ulkovuoraukset
Suomessa kuusi kasvaa yleensä 25–30 metrin mittaiseksi. Pisin tunnettu kuusi on 44,2 m pitkä (Muurame). Paksuin kuusi puolestaan on ympärysmitaltaan 4,7 metriä (Sumiainen).
Kuusi elää yleensä korkeintaan 400-vuotiaaksi.
